Tanaan oli siis suhteellisen pitka paiva mutta hieno sellainen. Koko paivan paistoi aurinko lahes pilveettomalta taivaalta ja oli aika lamminta. Milford Soundista tehtiin veneretki pitkin vuonoa pitkin Tasmanian merelle. Valitsimme reissuun taydellisen laivan monista vaihtoehdoista. Osa vuonossa matkaavista laivoista oli monen sadan henkilon kokoisia paatteja ja meidan laivalla oli 6 henkiloa + me :) Melkeinpa oma alus siis \o/ Myos laivaretkella aurinko paistoi kokoajan mita voi pitaa hyvana tuurina silla alueella sataa vuosittain 7-9 metria noin 200 paivana vuodessa. Esimerkiksi eilen vuonossa oli satanut aika rajusti kokopaivan. Viela oli edellispaivan sateista johtuen joitakin hienoja vesiputouksia ja toki vuonosta nahtiin myos isompia vesiputouksia, jotka eivat kuivu vaikka ei ollenkaan sataisi. Laivalla paasimme jopa parin vesiputouksen alapuolelle (lahes), josta tuuli kuljetti vetta aivan laivan kannelle asti niin etta kastuttiin (ei haitannut aurinkoisena paivana). Vuonossa lumihuippuiset jylyhat vuoret olivat upeita ja kollottipa tasaisilla rantakivilla myos sopoja hylkeita. Hylkeista tuli muuten samantien yksi suosikkielaimistani. Kyseiset elukat osasivat sukeltaa kasittamattoman syvalle, en tosin muista kuinka ja osasivat nauttia aurinkoisesta paivasta kivilla mahallaan potkotellen. Suunnittelin menevani niiden viereen potkottelemaan - olisivat varmaan tunnistaneet sielunveljekseen samantein ;) Milford Soundissa naimme myos uhanalaisen linnun the Yellowhead tai Mohua, joka esiintyy vain Uudenseelannin etelasaarella. Jaatikolla muuten naimme vuoristopapukaijan Kean, joka oppaiden mukaan on ainoa tarpeeksi tyhma papukaija elamaan vuorilla... Mukava vesseli kuitenkin.

Milford Soundista ajettiin reikapaassa Queenstowniin, jossa vietetaan tama yo. Ajomatka kesti 3,5 tuntia ja paivan kokonaisajot 5,5 tuntia, ei paha loppuen lopuksi. Luultiin etta ajamista tulisi enemman. Huomenna on tiedossa tiukka ajopaiva: Queenstownista Christchurchiin matka kestaa noin 7 tuntia.